Päätöksiä uudelta vuodelta:
1. Vuosi ilman minkäänlaisia seurusteluja miesten kanssa. (koskee myös naisia) Ei yhdenyön juttuja, ei yhtään mitään.
On ollut tosi raskasta olla ”välitilassa” kun asun kuitenkin samassa talossa poikaystäväni kanssa. Ollaan riidelty, puhuttu, itketty, naurettu ja kaikki tunnetasot välinpitämättömyydestä uudelleen kiintymiseen käyty läpi. On ollut tosi voimia vievää käydä päätöksen jälkeinen tunnemyrsky läpi. Ei olla ainakaan vielä päästy siihen että oltaisiin erossa kokonaan enkä tiedä haluanko minä edes enää. Nytkin puhelin piippaa festareilta asti mukavia viestejä ja puheluita. Ehkä elämä ei ole niin mustavalkoista tai sitten tässä on kyse vaan periksiantamisestani mitä en halua uskoa. Minun on hyvä olla ko. ihmisen lähellä mutta tiedän että jotain on tehtävä senkin eteen että tulen itsenäisemmäksi ja pääsen selville vesille elämästäni. Luin tänään juuri artikkelin missä kerrottiin että nainen asettaa asettaa monesti parisuhteensa etusijalle ja odottaa sitä myös toiselta. Ehkä yksi asia mitä voin tällä saralla opetella on elämään ensin itselle ja sitten muille.
2. Vuosi ilman alkoholia
Onnistunut siinä määrin että humalahakuista juomista ei ole ollut. Muutamia hermoromahdus ja vitutus kertoja on ollut jolloin olen ollut jo säntäämässä viinakauppaan ja soittamassa puhelinta läpi kuka lähtee vetämään perseet kanssani mutta kun siihen pisteeseen että teen lähtöä mieli sanoo ”Ei.” ja päädyn jäämään joko kotio tai käyn yhdellä. Olen hämmästynyt siitä ettei viina edes maistu enää hyvälle. En osaa selittää mikä kaikki tätä muutosta puoltaa mutta en ole pahoillanikaan vaikka joskus kaipaan kännin tuomaa sekavuustilaani ”vapaa kaikesta” mutta ilmeisesti olen oppinut tietämään että laskumaksu on edessä seuraavana päivänä.
3. Harrastuksia ja mukavia ajanvietteitä
Eipä ole juurikaan tullut tehtyä. Masennun ja synkistelen sohvalla. Oma vika, tiedän mutta nyt kaikki muu tässä sairaudessa vie voimat niin etten jaksa.
4. Rehellisyyden ja itsehillinnän opettelua, 5. Toisten ihmisten kunnioittamista, 6. Oman tahdon kuuntelemista, 7. Ei sanan käyttöä ja rauhallisuuden opettelua
Tätä lajia onkin sitten saanut harrastaa oikein olan takaa kaikissa ihmissuhteissaan.. On mennyt pari kertaa pinna sen verran tiukalle ja napsahtanut että on saanut paikkailla välejään, pyydellä anteeksi ja opetella miettimään sanomisiaan. Lenkille mielummin kuin sen että sanoo suutuspäissään jotain mitä katuu heti jälkeen päin. En vieläkään osaa hillitä ”mustia hetkiäni” vaan tyynyt ja nyrkit viuhoo ilmaan, kirosanat ja rumat lauseet lentää, paiskon ja potkin ovet ja heitän puhelimen seinään. En tiedä mikä niissä hetkissä saisi pysähtymään. Koen suurta epäoikeudenmukaisuutta, en ymmärrä puhetta ja tunteet on niin voimakkaita että vaikka haluaisin pysähtyä en vain osaa. Ihmettelen todella jos löydän kyvyn hallita ”pimeitä hetkiäni.”
8. Jumalan suhde eheäksi
Olen alkanut jossain määrin lukea hengellistä kirjallisuutta ja pohtia asioita uudelleen kokematta ahdistusta. On kuitenkin vielä matkaa siihen että pääsen aktiivisempaan rooliin kasvuni suhteen.
9. Lääkkeiden säännöllinen syönti (antabus + mt napit)
Aloitin maanantaina uudestaan mielialalääkitykseni joka on muuten tältä päivältä vielä ottamatta.. Käynpäs heti tämän kirjoituksen jälkeen napsimassa. Olen kovin väsynyt ollut ja masentunut ihan taloudellisen tilanteeni takia.
10. tatuointi isän muistoksi
Mä kävin ottamassa tatuoinnin kyllä mutten koe että tämä olisi mitenkään isäni muistoksi. Lähinnä se oli peitetautoinnin otto. En koe kuvassa mitään henkilökohtaisuutta ja toisaalta kadunkin lopputulosta.